
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
| Halong
Baysta minulla oli kovat odotukset valokuvaksen suhteen, ihmettelin
etukäteen miksi netissä on vaan niin kehnoja tai
keskinkertaisia kuvia näytillä. Nyt ymmärrän
paremmin, nimittäin tuolla oli kaiken aikaa aivan
käsittämätön sumu ja pilvien takaa ei valoa tai
taivasta pilkahtanut hetkeksikään. Sain sen käsityksen
että jos haluaa nähdä Halongia kirkkaalla
säällä, pitää olla liikenteessä juuri
oikeaan aikaan vuodesta ja sittenkin pitää olla erityisen
hyvä tuuri. Tunnelmaa sää ei mitenkään latistanut, vaikka valokuvaus olikin hiukan turhauttavan tuntuista. Hanoin hulinasta oli todella hienoa päästä tuonne rauhoittumaan ja meidän veneemme kierteli ainakin sellaista reittiä jolla ei juurikaan muita ollut, silloin tällöin näimme jonkun toisen turistiveneen. Ostimme retken Stars Hotellilta Hanoista ja olimme todella tyytyväisiä hinta-laatu suhteeseen. 28/hlö hintaan sisältyi pikkubussikuljetukset Hanoista, risteily kauniilla veneellä ja yöpyminen viihtyisässä hytissä jossa oli oma wc-kylpyhuone ja ainakin meillä parisänky. Lisäksi veneessä tarjoiltiin todella herkullinen illallinen, aamiainen ja vielä päivällinen maissa Halongissa. Matkaan sisältyi myös sisäänpääsyt erikoisiin luoliin vuorten sisässä ja melontaretki kauniiseen laguuniin (kanoottiin en valitettavasti uskaltanut ottaa kameraa mukaan). Oppaamme oli loistavan vilpitön nuori heppu, joka jo menomatkalla selosti jatkuvasti tärkeitä faktoja alueen historiasta, kertoi esimerkiksi Hanoista lähtevästä sillasta "this bridge on the left side is a great example for Vietnamese engineering - I am very sorry you can't see it right now but hopefully when we come back the weather is not so hazy" ...vaan eipä sumu hälventynyt ja silta jäi lopultakin näkemättä. Illalla veneessä eräät retkeläiset yrittivät tarjota kaverille viiniä, mutta hän ei halunnut sitä ja selitti, että "sometimes I drink beer, but when I start I can't stop. I go to restaurant and drink all my money. I can easily drink 20 bottles of beer!" - - hän siis kertoi näin mutkattomasti olevansa alkoholisti ja tarkemmin sanottuna tuurijuoppo, eikä nähnyt mitään estettä todeta tuota julkisesti. |
Yleisesti
ottaen olen ollut tämän tyyppisiä
järjestettyjä retkiä vastaan, mutta tässä
tapauksessa rahoilleen sai kyllä vastinetta. Seurue oli myös
mielenkiintoinen, eri ikäisiä ihmisiä eri puolilta
maailmaa: Yhdysvalloista, Australiasta, Saksasta, Kuwaitista,
Espanjasta, Uruguaysta. Esimerkiksi aussipariskunta Perthistä oli
aivan loistava, ikää 70-80v ja ensimmäisenä aina
lähdössä joka kalliopolulle.
Pöytäkeskusteluiden perusteella olivat katsoneet kutakuinkin
kaikki viime vuosikymmenten elokuvat ja olivat erityisesti mielistyneet
Tarantinon tuotantoon. Enpä pystyisi kuvittelemaan samaa omasta
mummostani :) Halongin retki sujui mukavissa tunnelmissa ja tulimme porukan kanssa yllättävän hyvin toimeen. Minä olen normaalissa sosiaalisissa kontakteissa erityisesti huonolaatuisen, hiukan alatyylisen tilannekomiikan sekä mustan huumorin ystävä ja olen ottanut tavakseni puhua noita juttujani myös kansainvälisissä seurueissa, suoraan englanninkielelle muunnettuna ilman mitään tyylikkäitä small talk -ilmauksia. Yllättävän hyvin muun muassa amerikkalaiset (luokanopettaja, journalisti ja muut) pystyivät vastaanottamaan brutaalia tapaani ilmaista asioita. Vaimoni Margaret onneksi aina komppaa nauramalla mukana hersyvästi, vaikka joutuisikin toisinaan häpeämään moukkamaista miestään. Retken ainoat varsinaiset vastoinkäymiset sattuivat kun olimme paluumatkalla pikkubussilla kohti Hanoita. Auto sinällään oli uudehko ja hyväkuntoisen oloinen. Rengas puhkesi ensimmäisen kerran keskellä-ei-mitään, tien sivussa ei ollut muutakuin Bia Hoi -kuppila, jossa ihmeteltiin sen aikaa kun kuski lähti korjaamolle. Siellä rengas oli ilmeisesti vaan paikattu, koska parinkymmenen kilometrin ajon jälkeen se puhkesi taas. Autossa oli kyllä vararengas mutta ei tunkkia ja siitä muodostuikin ihmeen hankala ongelma: tunkin lainaaminen ei tuntunut paikallisilta onnistuvan millään ilveellä. Lopulta kun se kuitenkin saatiin, ylimääräistä aikaa säätäessä oli kulunut noin 3 tuntia ja kohtuullisesta automatkasta muodostui todella pitkä. Kun siis varaatte retkeä, muistakaa tarkistaa että pikkubussistanne löytyy vararenkaan lisäksi rengasavain ja tunkki! |