
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
| Lensimme
Finnairilla Helsingistä Guangzhouhun, jonne saavuimme
paikallista aikaa aamulla kahdeksan aikoihin. Kun saimme matkatavarat,
seurailimme lentokentällä uloskäynnin ja
bussiyhteyksien opasteita,
koska otaksuimme että meidän pitää
mennä ensin kaupunkiin jollekin
suuremmalle hotellille, joista yksityisen bussifirmat kulkevat
Macaulle. Uloskäynnin vierestä löysimme
kuitenkin suuren taulun jossa
näkyivät bussiaikataulut ja lipunmyyntipiste oli
samassa yhteydessä.
Niinpä ostimme bussiliput suoraan
lentokentältä Zhuhaihin, joka on
Macaun viereinen kaupunkin Manner-Kiinan puolella. Liput maksoivat alle
10e per henkilö, bussi oli varsin asiallinen ja matka kesti
muistaakseni alle kolme tuntia. Bussi pysähtyi ensin Zhuhain
toisella
laidalla, mutta odotimme pääteasemalle saakka.
Siellä sitten hyppäsimme
ulos ja sain ensimmäistä kertaa tuntumaa kiinalaiseen
kaupunkiin. Emme
olleet hankkineet ennakkoon mitään tietoa
siitä, mistä Zhuhaista
siirrytään Macaun puolelle, mutta kävelimme
bussipysäkiltä aivan pienen
matkaa jolloin huomasimme suuren rakennuskolossin, jonka aivan oikein
päättelimme raja-asemaksi. Huomasimme myös
että sinne pääsee maapinnan
alle rakennetun ostoskeskuksen kautta. Macau oli reitillemme sattuva parin tunnin välipysähdys, koska AirAsian lento Bangkokiin lähti sieltä. Kun olimme yön lentäneet ja ajelleet bussilla tuohon heti perään, niin emme kovin innokkaasti jaksaneet tuolla kierrellä paikkoja. Itse rajamuodollisuudet sujuivat sekä Manner-Kiinassa että Macaulla varsin mallikkaasti ja jopa ripeästi. Kiinalainen tullivirkailija löi Margaretin passiin erehdyksessä väärän leiman ja huomasi heti virheensä. Kaveri meni todella hämilleen ja pyyteli meiltä valtavasti anteeksi kun joutui kutsumaan esimiehensä paikalle. Esimies neuvoi miten leima perutaan passiin virallisesti ja kaikki oli taas OK. |
Macaulle
päästyämme oli jonkun verran aikaa Bangkokin lennon
lähtöön, joten emme sitten ottaneet taksia vaan
jatkoimme raja-asemalta jalkaisin kohti keskustaa. Mieleen jäi
alkuosan valtavat huonokuntoiset pilvenpiirtäjämäiset
asuinkerrostalot ja eräällä tontilla ollut massiivinen
paalutuskone, jonka jytinä kuului ainakin viiden suuren korttelin
päähän. Aparaatti kävi yksistään ja
näytti todella vaaralliselta, tanner tömisi ja savu nousi kun
tuo jyskytti menemään - varsinainen Gotham City -meininki...
vaan eipä silti jaksanut edes kameraa kaivaa repusta, olimme
tuossa vaiheessa sen verran matkasta väsähtäneitä.
Suuntasimme monikansalliseen pikaruokalaan ja sen jälkeen
löysimme mukavan pienen puiston keskeltä kaupunkia. Kun olimme aikamme levähtäneet, kiertelimme vielä kauppakeskustaa, katselimme siirtomaa-ajan rakennuksia ja toimissaan hyöriviä ihmisiä. Puhti oli kuitenkin sen verran poissa, että paikka jäi melko vieraan ja etäisen oloiseksi, pikainen vaikutelma oli sekoitus viihtyisän ja epämiellyttävän painostavan välillä. Tuo voisi muuttua täysin kun pääsisi tuolla aivan rauhassa virkeänä strollaamaan ja sää olisi vähemmän sumuinen. Kuitenkin kuvaaminen jäi Macaun osalta noihin muutamaan turhaan ruutuun, pahoittelen että ne eivät kovin laajaa kuvaa paikasta anna. Lopuksi voisi todeta, että Guangzhou - Macau - Bangkok on helppo ja edullinen reitti Kaakkois-Aasiaan, mutta lomakkeiden täyttäminen tuntuu välillä loputtomalta. Saman päivän kuluessa saimme täyttää Kiinaantulon, Kiinastalähdön, Macaulletulon, Macaultalähdön ja Thaimaantulon, sekä tietysti lisälomakkeet matkatavarasta ja mahdollisista sairauksista ynnä muusta. Seuraavana päivänä kun vielä tuli sitten Thaimaan lähtökaavake ja Vietnamin tulo, alkoi olla mitta täynnä ja olimmekin jo todella loman tarpeessa... |