Phnom Penh | Angkor, Siam Reap ja Mekong-joki
|
Olimme päättäneet lähteä Kuchingista käymään retkellä Bakossa, koska tuolla saisi ehkä nähdä hulvattomia Proboscis-nenäapinoita. Ajattelimme ensin osallistua matkatoimiston järjestämälle retkelle, mutta ainoassa kyseisenä päivänä auki olleessa toimistossa meitä palvellut jannu ei tiennyt mistään mitään eikä matka hänen mukaansa onnistunut sillä aikataululla jonka halusimme. Hyvä niin, koska päätimme sitten ottaa vain taksin hotellin edestä, ajaa kampung Bakoon ja sieltä veneillä puistoon. Näin itse hoidettuna retki maksoi murto-osan matkatoimiston kiskurihinnasta ja sai mennä täysin oman aikataulun mukaan. Bakoon pitää loppumatka mennä tosiaan veneellä, koska sinne ei ole tiereittiä. Veneitä on varmasti aina tarjolla kun on matkailijoitakin. Sää näytti aluksi hiukan epämääräiseltä, mutta pilvet onneksi hälvenivät. Menimme laskuveden aikaan ja vene piti jättää melko kauaksi rannasta, sieltä sitten kahlattiin mielenkiintoista matalaa mutapohjaa pitkin rantaan. Näkymä oli heti vaikuttava, makakit hyppivät rantapalmuissa ja villisiat juoksivat puistotoimiston pihamaalla. Lähdimme lyhyelle trekking-reitille ja heti alkumatkasta näimme sitten pari nenäapinaa. Tuo melkein miehen kokoinen otus (paikallisten lempinimi sille: Dutchman) on niin irvokkaan humoristinen, että sen tauotonta ruokailua olisi jaksanut seurailla vaikka kuinka pitkään. Hiukan myöhemmin samasta kohtaa oli kulkenut parinkymmenen apinan lauma, mutta olimme jo ehtineet jatkaa matkaa. Mielenkiintoinen viidakkoreitti vei autiolle rannalle, jossa oli muutama makaki. Pikkuapinat vaikuttivat aluksi mukavilta ja rauhallisilta veijareilta, mutta kun tytöt (100 metrin päässä) erehtyivät kaivamaan laukusta evästbanaanit, nuo karvaiset kelmit lähtivät saman tien kohti ja tekivät saartoivat vaimoväen ahdinkoon. Tytöt juoksivat karkusalle ja apinat alkoivat penkoa reppuja. Minä sitten ihan alfauroksena menin niitä hätistelemään ison kamerareppuni turvin… Margaretilla oli videokamera ja siitä tuli ehkä yksi eniten myötähäpeää nostattavista otoksista tuolta reissulta. Kun palailimme takaisin puiston toimiston luokse, näimme vielä puun oksalla vihreän puukyyn, siinä se myrkyllinen liero lekotteli kaikessa rauhassa. Bakon reissu oli todella hauska kokemus ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille Kuchingin kävijöille, matka on helppo ja edullinen, nähtävää todella paljon. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
||